Pro Puu -galleriassa 2.- 28.11.2019

VISAKOIVU – Curly Birch

Visa on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali. Onpa sen erinomaisia poltto-ominaisuuksiakin arvostettu ennekuin sen esteettisiä piirteitä alettiin arvostaa. Huonekaluteollisuus käytti sitä aikoinaan materiaalina ja vaikuttavina koristeaiheena kalusteissa ja sisustuksessa, mutta sen arvostus väheni pian merkittävästi eikä se löytänyt paikkaansa enää moderneissa ratkaisuissa.

Visakoivun teollisen mittakaavan käyttö on nykyisin vähäistä, vaikka materiaalia olisi paljon tarjolla, erityisesti 30 – 40 vuotta sitten istutettua visakoivua.

Nyt suomalaiseen muotoiluun ja suunnitteluun halutaan tuoda visakoivusta tehtyjä pienesine-, kaluste- ja sisustusratkaisuja, joissa tämän ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään uudestaan, uudella ja raikkaalla tavalla. Visa halutaan brändätä yhdeksi suomalaisen muotoilun ja suunnittelun kulmakiveksi luomalla sille uusi arktinen näkökulma uudenlaisia sovellutuksia löytäen.

Visan uusi tuleminen -hanke

Hanke on selvittänyt, miten visakoivun käyttöä saataisiin lisättyä teollisen mittakaavan tuotannossa. Suunnittelijoiden ja muotoilijoiden toivotaan löytävän uudestaan visan uniikki olemus ja sen sovellukset kalusteissa, sisustuksissa ja pienesineissä. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pro Puu ry ovat koordinoineet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella hanketta, jonka tavoitteena on selvittää, miten   visakoivun käyttöä saataisiin lisättyä teollisen mittakaavan tuotannossa. Hankkeen avulla lisätään visakoivun arvostusta ja haetaan sille jatkojalostuskohteita.

Näyttelyssä esitellään visakoivu erilaisissa ilmenemismuodoissaan ja suuntaa-antavina  aihioina erilaisille työstötavoille ja sovelluksille.


Visakoivu eli Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Baltiassa, Karjalassa ja Valkovenäjällä. Suomessa visakoivua esiintyy luontaisesti etelässä, mutta viljeltynä se selviää Lappia lukuunottamatta. Luonnonvarainen visakoivu on hyvin harvinainen.

Visakoivu viihtyy parhaiten ravinteikkailla, multavilla etelärinteillä. Tällaisilla kasvupaikoilla siitä saadaan harvennettaessa useita kertoja myyntipuuta.
Kasvatettaessa visakoivuja on tärkeää tehdä harvennuksia kehityksen ja järeytymisen aikaansaamiseksi. Normaalit rauduskoivut on poistettava ajoissa, jotta visakoivuille jää riittävästi kasvutilaa.

Visaa esiintyy eniten raudiskoivulla. Se on mutaation tuloksena syntynyt periytyvä muunnos, joka synnyttää puuaineeseen tavanomaista leveämpiä ydinsäteitä poikkeuksellisesti suuntautunutta solukkoa. Ilmiöön liittyy myös kuoren osien jääminen rungon sisään, mikä erottuu ruskeina täplinä ja juovina. Visautuminen hidastaa puun normaalia kasvua. Puun runko on usein muhkurainen ja tyvikaarna on tummaa ja uurteista.

Laadukas puuaines on oksaton ja suora tukki, jossa ei ole lahoa tai halkeamia ja joka on rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 cm. Visakoivu voi olla pensasmainen tai myös suorarunkoinen, jolloin se saadaan kaunista ja arvokasta laatupuuta. Kasvatuksessa pyritään tuottamaan suoria, oksattomia vähintään 70 cm pituisia sorvipöllejä.

Visakoivu on perusväriltään vaalean kellertävää ja kuvioinniltaan vaihtelevaa. Sen vuosilustot aaltoilevat ja niitä laikuttavat ruskeat visasolut. Puuaine on kovaa ja vaikeasti työstettävää. Höylätessä puun syyt voivat repeillä, sorvaamalla ja hiomalla pinnasta saa sileän ja kiiltävän. Pyöreänä kuivattaessa pölkyt tulee kuoria osittain lahoamisen estämiseksi. Jäävä kuoriosuus ja päiden liimaus estävät halkeilun.

Visatyypit ovat paukura-, kaula-, juomu-, rengas- ja oksavisa.
Visakoivusta valmistetaan korkealaatuisia sisustuksia, huonekaluja ja koriste- ja taide-esineitä.
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa  kilohinnan mukaan.